Leena Tamminen-Peter FT, SHO, työfysioterapeutti Erikoistutkija  /  Virpi Fagerström TtM, ft (amk) Tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalantyö Turku is.gd/8dmvCx

Tiivistelmä

Potilasnostimien käytettävyystutkimuksessa selvitettiin
hoitajien fyysistä kuormittumista potilassiirtotilanteissa
sekä erilaisten potilasnostimien ergonomiaa vanhustyössä.

Tavoitteena

oli löytää optimaaliset nostimet uuteen vanhusten sairaalaan. Tutkimuksessa testattiin katto-, liina- ja seisomanojanostimia
erilaisissa potilassiirtotehtävissä. Käyttäjätesteissä 12 hoitajaa siirsi vanhuspotilaita
eri nostimilla arvioiden niiden käytettävyyttä ja omaa kuormittumistaan (CR-10). Käytettävyysarvioita
tehtiin 102. Siirtotilanteet videoitiin ja hoitajien työasennot analysoitiin REBA-menetelmällä
ja siirtotehtävään kuluva aika mitattiin. Lisäksi viisi fysioterapeuttia teki potilasnostimien asiantuntija-arvion.

Fyysinen kuormittuminen

oli vähäistä potilasnostimia käytettäessä, vähäisintä kattonostinta käytettäessä. Yläraajat ja hartiat kuormittuivat enemmän kuin selkä. Kuormittavimmat työasennot
olivat potilaan jalkojen asettaminen seisomanojanostimen
jalkalaudalle tai pyörätuolin jalkalautojen poistaminen. Nostinsiirtoon kului aikaa keskimääräisesti 3 min 21 s. Kattonostimissa
oli merkitsevä ero huollon sujuvuudessa ja käyttöturvallisuudessa. Liinanostimet erosivat liinojen ja nostokaaren käytettävyydessä. Seisomanojanostimien
liikuteltavuudessa ja jalasten säädettävyydessä oli eroja. Katto- ja seisomanojanostin
1 olivat optimaalisimmat. Potilasnostimien käyttö vähentää siirtotilanteiden
fyysistä kuormitusta. Kuormittavia työasentoja voidaan vähentää ergonomiaopetuksella.
Käytettävyyserojen vuoksi potilasnostimia tulisi kokeilla käyttöympäristössä ennen hankintapäätöstä.
Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä
potilasnostimia kehitettäessä, hankittaessa ja käytettäessä. Avainsanat: avustaminen, ergonomia, käytettävyys,
potilasnostin, potilassiirto Saapunut 05.08.2009 Hyväksytty julkaistavaksi 19.01.2010

Abstract

Ergonomics and usability of patient lifts in elderly care

Virpi Fagerström, MSc, PTLeena Tamminen-Peter, PhD, TPT

An ergonomic evaluation

of patient lifts’ usability and the physical load of nurses in different transfer situations were carried out in elderly care. The aim of the study was to provide ergonomic advice on how to purchase optimal hoists tin a new elderly care hospital. Overhead ceiling lifts, mobile hoists and stand aids were tested in different patient transfer situations. In the user trials, 12 nurses transferred elderly patients with different lifts and estimated their usability and their own strain using the CR-10 scale. A total of 102 usability tests were carried out and transfer situations were filmed and nurse’s postures were analysed by the REBA method and transfer time was also measured. In addition, five physiotherapists carried out an expert evaluation.

The physical load

was minor when using any one of the lifts; the least strenuous load was when using overhead ceiling lifts. Arms and shoulders were more strained than the back. Setting patient’s feet on the footrests of stand aid lifts or removing the footrests of wheelchairs induced the most strenuous work postures for nurses. The average time spent using lifts was 3:21 minutes. There were significant differences in the ease of service and safe usage of overhead ceiling lifts. Mobile hoists differed in the usage of slings and spreader bar, and there were also differences in the movability and adjustability of the base stand aid.

Usage of patient lifts

decreases the physical load of nurses in transfer situations and minimise the strenuous work postures found in the study by ergonomic teaching. Patient lifts should be taken for trial usage in the actual environment before making purchase decisions. The results of this study can be used for the development, purchase and usage of patient lifts.

Keywords:

Geriatrics, Home Care, Elder Care, assistance, ergonomics, usability, patient transfer, hoist

HOITOTIEDE 2010, 22 (2), 118–128